Männäviikolla luettua: Jos aloittaisin "kevyesti asiaa" -osiosta. Eli Luin Peter Nymanin opuksen Ankkalammikko. Se oli ihan yleissivistävä kirja Svenskfinlandista, vaikkei kovinkaan hauska. Ehkä pikemminkin kuiva. Nyman ei taida olla varsinainen huumorimies vaikka uutisvuotoa vetääkin. Btw, "villaksi" kutsutaan kesämökkejä nimenomaan ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.
Sitten luin Juhani Seppäsen kirjan Selvästi juovuksissa. Se kertoo keski-ikäisen lääkärin päätöksestä olla vuosi juomatta ja asiaan liittyvistä pohdinnoista. Kirja paljastaa melko mielenkiintoisella tavalla yhteiskuntamme nykyään hyvinkin sallitun tissuttelukulttuurin ja sen miten helposti mopo karkaa käsistä. Rehellistä tilitystä.
Sain vihdoin myös luettua ammoin aloittamani paaviuden historian loppuun. Kirjan loppupuoli tarkensi käsitystäni erityisesti Johannes Paavali II:sta. Luin loppuun myös ammoisen graduseminaarini vetäjän Ketolan kirjoittaman kirjan Opus Deistä. Helppolukuista asiaa. Jotenkin työtä ja kurinalaisuutta korostava Opus Dei tuo mieleeni sen mitä aina sanotaan "protestanttisesta etiikasta ja kapitalismin hengestä". Olisiko Opus Dei piiloprotestanttinen personaaliprelatuuri...no ei toki, onhan se hyvin uskollinen paaville. Mutta ajatus oli silti mielenkiintoinen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Pitäis varmasti lukea tuo Ankkalammikko, vaikka harmi jos se on kuiva!
Fisutar: Ei se yleisesti ottaen ollut kuiva, mutta tarkoitin että se ei ollut myöskään huumoripitoinen, vaikka aiheesta sellaisenkin olisi voinut tehdä. Mutta ihan yleissivistävä se oli, joten suosittelen!
Post a Comment