Luin hiljattain Sofi Oksasen haastattelun, jossa tämä toi esille asian, jota olen itsekin joskus miettinyt. Nimittäin viimeisen kymmenen vuoden aikana virinneen neuvostonostalgian. On ihan ok fanittaa neuvostoliittoa, käyttää sirppi ja vasara -krääsää, laulaa lauluja ym. Mutta onko sama mahdollista toisen vastaavan dikatuurin, natsi-Saksan kohdalla? Ymmärrän täysin, ettei natsi-Saksaa pidä fanittaa, mutta samalla logiikalla myös toisen jopa miljoonia ihmisiä lahdanneen diktatuurin, Neuvostoliiton ihailijoiden kannattaisi katsoa kriittisesti peiliin. Väkisinkin tulee ajatus, että toisten murhaajien ihaileminen on sallitumpaa kuin toisten?
Toinen vastaava asia on, että monet totaalikieltäytyjät tai vastaavat rauhanaktivistit käyttävät Che Guevara -paitoja. Tässä on räikeä ristiriita. Che itse oli kova militaristi ja uskoi ja kannatti tappamista tarkoitusperiensä hyödyksi. Hän ei missään määrin sovellu rauhan tai pasifismin esikuvaksi, päin vastoin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment