No niin, tuli se Idols katsottua, ja kuten arvelin, tulin lähinnä pahalle mielelle. Miten Suomen Idols-finaaliin on päässyt Kristiinan kaltainen "laulaja", ja vieläkin roikkuu mukana? Se on loukkaus muita finalisteja kohtaan!
1) Hän laulaa falskisti. Kyllä musikaalisuus olisi ehdoton minimivaatimus finaaliin.
2) Hän laulaa väärin laulujen sanat. Kiinnitin samaan huomiota jo viime kerralla. Ehkä kyse on siitä, ettei hän osaa englantia ja laulaa siksi laulut "siltä kuin ne kuulostavat", mutta eikö finaalia varten voisi kuitenkin opetella sanat oikein?
3) Hänen laulutaitonsa on keskinkertainen. Hän raiskaa järjestään hyviä pop-kappaleita yltämättä edes puoleen siitä mitä alkuperäisesittäjät.
4) Hän on täysin vailla karismaa. Ymmärtäisin hänen menestyksensä paremmin, jos keskinkertaista laulutaitoa kompensoisi karismaattinen tai muuten valovoimainen persoona, mutta näin ei ole. Hän ei edes hymyile juuri koskaan ja on olemukseltaan seinäruusu.
Huoh, no, onneksi se on vain yksi Idols-finaali. Jos harmistun tästä näin paljon, ehkä minun kannattaisi hankkia elämä? Onneksi luen juuri kirjaa nimeltä "Irti tunnekoukuista". Ehkä se auttaa myös idolsharmistukseen? :-)))
Onneksi Ari, Anna ja Kristian olivat hyviä niin kuin aina, vaikken pitänytkään heistä kenenkään lauluvalinnasta. Siinä on varmasti loppukolmikko jos enemmistöllä on yhtään makua. Panukin oli kieltämättä ihan hyvä. Kristiinan jatkoonpääsy harmittaa sikälikin, että Miia oli varmaotteinen ja hyvä laulaja, ei ehkä yhtä karismaattinen kuin nuo neljä edellä olevaa, mutta ihan toista tasoa kuin Kristiina. Viimeksi pudonnut Johanna taas oli sekä Miiaa että Kristiinaa parempi.
Ugh, olen puhunut.
Käänsin tänään muutaman rivin Genesistä hepreasta suomeksi ja sain kulutettua siihen yli tunnin. Kyllä kielessä on vielä opettelemista.
Ihanaa kun on perjantai! :-)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
Kristiina voisi mun puolesta vaikka voittaa Idolsin. :) Eipä tuu montaa asiaa, mistä kenenkään kansa olisin ollut näin komiasti eri mieltä.
1. Kaikki finalistit Miaa ja Annaa lukuunottamatta ovat laulaneet jossain vaiheessa vireen puolesta falskisti. Kristiinan löysä laulu on tyyli, joka on mun mielestä sen oma.
2. 16-vuotias noin täynnä identiteettiä on sula harvinaisuus. Paras esimerkki tästä on koelaulu, jossa tyyppi veti Nordmania vakuuttavasti.
3. Englannin lausunta on mielestäni vähintään ok.
4. Suomesta kaksi tai kolme tyyppiä on kylliksi munakkaita vetämään hyvänenaika Titanicia noin vakuuttavasti. Okei, vire pielessä ja kiilasi rytmillisesti tosi pahasti paikoittain. Silti.
5. Jos Kristiina voittaisi Idolsin, se olisi se, kenellä kusi nousisi vähiten hattuun, IMHO.
6. Ainutlaatuinen saundi jo lähtiessä. Tota voi reenata ja kehittää mihin vain, monia ei.
Kristiina on mielestäni nimenomaan solisti. Se ei ikipäivänä voisi laulaa missään kuorossa. Eikä sen tietenkään pidäkään. Tälläisia löysän laulutavan tyyppejä on vaikka kuinka paljon. Dave Lindholm, Juice (okei, ei ehkä paras vertaus liittyen lauluun), Maarit Hurmerinta. Kyse on mielestäni tyylistä.
-Veikko (en päässy accountilla ineen.)
No, voit vapaasti olla eri mieltä kuomaseni :-)
Mun mielestä löysä laulutyyli ei vaadi epäpuhtaasti laulamista tai oikeuta sitä. Hattuun nousemisesta -mun mielestä esiintyjällä saakin vähän nousta hattuun. On paljon mukavampi katsoa itseään hehkuttavaa kuin seinäruusuista artistia. Olen täysin eri mieltä myös siitä että Kristiina olisi nimenomaan solisti. Minun silmissäni hänen vahvin miinuksensa on juuri karisman puute eli sulautuminen tapettiin. Asiaa korostaa se, että hän on haastatteluissa tosi hiljainen, ei juuri hymyile eikä varsinkaan sano koskaan mitään mielenkiintoista. Esim. Ari ja Kristian sen sijaan saavat hyvälle tuulelle pelkällä olemuksellaan -samoin kuin Annakin, joka on pissis mutta hyväntuulinen ja reipas sellainen :-)
No, torstaita odotellessa!
Post a Comment